Tein 6,5 km:n kävelylenkin tänään. Siihen olen ihan tyytyväinen. Poikaystävän kanssa tuli riitaa, itkua ja kyyneliä iltapäivällä. Se sai minut hyvin itsetuhoiselle tuulelle, ja meinasinkin hypätä auton eteen autotielle. En onneksi kuitenkaan tehnyt niin. Saimme kutakuinkin sovittua asioita poikaystäväni kanssa myöhemmin. Kävin myös sairaanhoitajan luona juttelemassa (ja itkemässä), ja se helpotti oloani jonkin verran.
Aamulla menin haastatteluun päiväosastolle. Sain kuin sainkin paikan päiväosastolta ainakin kuudeksi viikoksi (sen jälkeen katsotaan jatkoja)! Se piristi päivääni. :) Osastoaikani alkaa n. puolentoista viikon kuluttua. Jännittää vähän nähdä miten hyvin sopeudun sinne. En nimittäin ole aikaisemmin ollut päiväosastolla. Olen ollut avohoidossa ja ympärivuorokautisilla osastoilla.
Onko sinulla kokemusta päiväosastosta?
PS. * Hauskaa joulukuuta teille, arvoisat lukijat! *
2 kommenttia:
Aijjaa o__O meissä taitaakin olla sitten yhteistä jos kuulosti ihan itseltäsi:) harmi vaan,että huonossa asiassa onkin si samanmoisia ajatuksia ja muuta:/
Mutta hei ihan mahtavaa,että sait paikan! Hyvä,että saat apua!
Haluat varmaan eroon oksentelusta ennekun kerkiää olemaan montavuotta yllä?:( Voimia kovasti taisteluun ja toivon todella,että myös haluat parantua tosissas!?
Niin ja mulla on enemmänkin kisuja hih<3
despair: Kiitos paljon! Parantumishaluni vaihtelee aika paljon. Välillä haluan päästä eroon tästä syömishäiriöh*lvetistä. Mutta on pakko myöntää, että toisinaan taas tunnen oloni kotoisaksi tässä kurjuudessa... Kuulostaa varmaan sairaalta, mutta sitä on vaikea selittää.
Voimia sinullekin taistelussasi terveempää elämää kohti! ♥
Lähetä kommentti