maanantai 5. joulukuuta 2011

Does my life have a purpose?


















Eilisiltana viiltelin taas. Aamulla tavallaan unohdin ottaa lääkkeeni (Venlafaxin 300 mg) ja eilenhän ne olivat tulleet suurimmaksi osaksi ulos oksennuksen mukana. Tänään iltapäivällä alkoi taas tulla sellainen psykoottinen ja paha olo, joten piti kiireesti ottaa lääkkeet. Vieläkin on kummallinen ja yököttävä olo, joka ei siis ole ollenkaan miellyttävä.

























Menin ryhmätapaamiseen klo 14. Söin kaupungilla lounaaksi bagelin ja join teetä ja limua. Tulin kotiin ja kirjoitin joulukortit. Ahmin suklaalevyn ja oksensin 10 kertaa salaa kylpyhuoneessa yhteen kippoon, samalla kun veljeni ja tätini olivat alle kymmenen metrin päässä seinän toisella puolella. They have no clue.

























En jaksa tällaista merkityksetöntä elämää. Ei voi olla, että minun elämäni tarkoitus olisi vain ahmia, oksentaa ja viillellä.









There's got to be more to life than chasing that temporary high to satisfy me.

Btw, paljon kiitoksia kaikista ihanista kommenteistanne! <3

Voisitko sinä kommentoida jotain rohkaisevaa tai merkityksellistä piristämään minua? 

Kiitos jo etukäteen. 

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

On sinun elämälläsi varmasti muukin tarkoitus:) Tuttu tunne tuo,oksentamisen jälkeen :(
Mulla myös tuo venlaflaksin ja kyllä huomaa jos ei ota!
Koitahan jaksaa (ilman viilteyä)
Ei muuta kun paaljon voimia<3

mia-ana kirjoitti...

Effy: Kiitos paljon! <3 Voimia sinullekin.

Katja kirjoitti...

uskon,että pääset paranemaanpäin ja toivon hirmusesti,että paranet vielä kokonaan vaikka tuntuisikin nyt ettet tule paranemaan ikinä(?) mutta toivon että todellakin tulet:)..kyllä tulet!
Ja uskon todellakin,että elämälläsi on suurempi tarkoitus<3 sun elämälläsi ei ole tarkoitus pyöriä sairauden ympärillä!Sä ansaitset parempaa:)

mia-ana kirjoitti...

despair: Kiitos rohkaisusta! ♥ :)

Manni kirjoitti...

Uskon itse vahvasti siihen, että koska nyt menee paskasti, elämällä on mulle tarjottavana vielä tulevaisuudessa jotain hienoa. Oli se sitten rikkauksia, paljon ihmisiä lähellä, terveys tai mitä tahansa, uskon, että se kohtaa mut vielä(se ei vaan ole löytänyt mua vielä). Usko säkin siihen, se antaa edes vähän voimia kulkea pimeydessä. Voimia ja uskoa<3

mia-ana kirjoitti...

Manni: Kiitti voimista! Ihan hyvä uskoa niin. Kiitos sinulle kommentistasi. ♥

Ida-pauliina kirjoitti...

toivon että saisit hyvän olon tunteen jostain muusta kuin viiltelystä tai että sinä saisit kunnolla otteen sairaudestasi ja tiedän että se ei todellakaan ole helppoa olla oksentamatta ja toivon sulle niin paljon hyvää ja voimia yritä jaksaa<3

mia-ana kirjoitti...

pathetic: Kiitos kommentistasi! Voimia viiltelyn, ahmimisen ja oksentamisen lopettamiseen kyllä tarvitsee.

Jaksamisia sinullekin! <3

PS. Olisi kiva jos alkaisit kirjoittamaan postauksia blogiisi. :)