In Your Head

(Huom. En ole itse kuvassa.)

Päiväosaston kolmas päivä takana. Minulla on ollut aika ahdistava ja kummallinen olo koko päivän. Väsymystä, päänsärkyä, pyörrytystä, näönhämärtymistä, ajatusten ja kuvien vilistäminen mielessä... En oikein osaa sanoa mistä kaikki tämä johtuu. Minun on niin h*mmetin vaikea pyytää keskusteluapua tai muuta vastaavaa (jopa osastolla)! En saa purettua pahaa oloani tai ahdistustani mihinkään, ja siitä johtuen purankin sen lopulta itseeni. Viiltely sekä ahmiminen ja oksentaminen ovat minun ahdistuksen hallintakeinojani, minun pakokeinoni. Ne eivät kyllä kanna kovin pitkälle. Ennemmin tai myöhemmin kaiken on loputtava.

Tässä kappale, joka on soinut päässäni viimeiset pari päivää:

 

Mohombi - In Your Head

She's waiting for her man to go to work
Then calls me on the phone saying he's such a jerk
I feel like a thief in the day and a thief in the night
But it's just a fight
Why why why don't he treat you right
He should be the one to apologise
We're going upstairs, get away from the past
Then the phone rings I hear your husband ask
"Is someone in the back, who's that who's that who's that who's that"

In your head
In your head
Mohombi
Mohombi
Mohombi
Who's in your head
In your head
Mohombi
Mohombi
Mohombi

He ain't falling for your lies
He got a private eye
But I pass him in the sky
He's tryna look through your blinds
What is your report to your man
Is he really should have listened while he had that chance

You told him what you like and what you hate
And now I stole your heart and it's way too late
You really really didn't have the business
Now I'm all up all up all up in your business
Now you know who this is
Fulfilling all your wishes

In your head
In your head
Mohombi
Mohombi
Mohombi
Who's in your head
In your head
Mohombi
Mohombi
Mohombi

Just say my name right
Just say my name right
I feel your pain right
I feel your pain right

Told the girl to be quiet quiet
If they hear your voice they'll be a riot riot
Your man's outside with them dudes waiting for me
But I'm gonna stay appeased
If they wanna wait all day
All day gonna hears what I play
Boom boom boom from the bedroom
Grab your girl and zoom zoom zoom

In your head
In your head
Mohombi
Mohombi
Mohombi
Who's in your head
In your head
Mohombi
Mohombi
Mohombi

Mitä mieltä sinä olet tästä biisistä?

Time after time

Päiväosaston toinen päivä on ohi. Huomenna on hoitokokous, jossa suunnitellaan hoitoni etenemistä päiväosastolla. Kävin kaupungilla iltapäivällä ja törmäsin sattumalta joihinkin tuttuihin. Söin päivällistä Subwayssa. Tultuani kotiin siistin huoneeni ja asetuin tietokoneen ääreen suklaalevyn kanssa. Sen syönnin jälkeen oksensin 14 kertaa. Nyt on taas vähän kevyempi olo. Tosin kurkku on vähän arka kun olen tökkinyt sitä niin paljon hammasharjalla... Toistaiseksi olen itse joutunut kärsimään ihmeen vähän bulimian haittapuolista. Kaipa se vaihtelee päivästä päivään ja riippuu tietty henkilöstä.

Miten sinun viikkosi on lähtenyt käyntiin?

Kotiin psykiatriselta osastolta

Kirjoitin teille nyt viikonloppuna psykiarisella osastolla hoidossa ollessani pienen kuvauksen siitä, miten jouduin sinne ja millaista siellä oli. Tässä se on:

"Valvoin perjantain ja lauantain välisen yön kokonaan. Kello oli vähän yli kuusi aamulla kun vihdoin päätin lähteä päivystykseen. Jätin tädilleni ja veljelleni keittiön pöydälle lapun, jossa selitin tilanteen. Päivystyksessä ei ollut jonoa, mutta jouduin silti odottamaan lääkäriä kaksi tuntia. Selitin lääkärille tilanteeni (= että olin viillellyt ja että minulla oli todella itsetuhoisia ajatuksia, ja etten pärjännyt kotona). Sain heti lähetteen kaupungin psykiatriseen sairaalaan.

Siellä oli tulohaastattelu, jossa lääkäri ja hoitajat enemmän tai vähemmän yrittivät saada minut lähtemään kotiin. Minä tiesin kuitenkin, ettei kotiin lähtemisestä olisi seurannut mitään hyvää, joten jäin akuutti- ja vastaanotto-osastolle. Eräs hoitaja lupasi, että joku hoitajista jututtaisi minua ja keskustelisi kanssani myöhemmin sinä päivänä (lauantaina). Ketään ei kuitenkaan kuulunut, joten minulle tuli sellainen olo, etten ollut tervetullut osastolle. Tunne oli todella ikävä. En kelpaa tavalliseen elämään, mutten myöskään kelpaa osastolle. Kiitti vain!

Myöhemmin juttelin poikaystäväni kanssa puhelimessa, ja meille tuli erimielisyyksiä. Itkin suurimman osan illasta. Kukaan ei huomannut. Saimme onneksi myöhemmin sovittua asioita vähäsen. Nukuin seuraavana yönä ihan kohtalaisesti n. seitsemän tuntia. Ruokailut sujuivat osastolla yllättävän hyvin. Oksensin "vain" 3 kertaa. Tapasin sunnuntaina eri lääkärin, joka kehotti minua jäämään osastolle vielä toiseksikin yöksi.

Minä en tiedä mikä minulla oikein on: ensiksi  haluan osastolle ja joudun tekemään paljon töitä päästäkseni sinne, mutta sitten kun minä lopulta pääsen osastolle, minä haluankin pois sieltä. Mikä minua oikein vaivaa?
Ovatko tällaiset ajatukset kellekään teistä tuttuja?

Potilashuoneen kuviolliset verhot ovat Eurokankaasta. Osastolla on kaksi eristyshuonetta, joista toisessa on lepositeet. Olisi todella jännä kokea nämä kaksi 'hoitomenetelmää', mutta niihin joutumiseksi (tai minun tapauksessa pääsemiseksi, heh) pitäisi tehdä jotain aika 'pahaa', kuten esim. riehua, uhkailla kaikenlaisilla asioilla tai ihan aidosti olla akuutissa itsemurhavaarassa. Ja sellainen käyttäytyminen kun ei oikein ole minun tapaistani (ainakaan vielä). Jaan huoneeni erään toisen naispuolisen potilaan kanssa. Emme ole toistaiseksi kommunikoineet muuten kuin moikanneet. No, toisaaltahan minä olen todennäköisesti lähdössä täältä osastolta huomisaamuna, joten eipä tässä taida kauheasti ehtiä tutustumaan. Juttelin vähäsen kylläkin yhden toisen potilaan kanssa aiemmin päivällä. Hän on täällä osastolla kuulemma masennuksen ja alkoholiongelman takia.

Mitäs minä vielä kirjoittaisin? No, enpä keksi mitään muuta juuri nyt. Että sellaista."

Lähdin sitten tänä aamuna 24/7-osastolta suoraan päiväosastolle. Minulla oli ehkä vähän liian korkeat odotukset päiväosastoa koskien. Ainakin tänään, ensimmäisenä päivänä, olin aika tylsistynyt. Toivottavasti huomenna on parempi päivä. Kun päiväosastolla oli lounasaika, heitin koko lämpimän ruoan (eräänlainen yäk-keitto) roskikseen. Ei olisi maistunut ollenkaan. Onneksi kukaan ei ollut paikalla näkemässä temppuani. Vaikka se olikin aika tyhmästi tehty. Lisäksi vielä valehtelin hoitajalle, että olin syönyt puoli lautasellista keittoa. En tiedä miksi minun pitää pilata kaikki jo näin heti alkuunsa. Ehkä huomenna voin olla hoitajalle rehellinen tai ainakin rehellisempi...

Palasin kotiin tänään iltapäivällä. Ihan mukava olla taas vaihteeksi kotona, vaikka ne ongelmat yleensä alkavatkin täältä... Söin vähän aikaa sitten levyllisen suklaata ja oksensin 5 kertaa. Illalla poikaystäväni tulee käymään luonani.

Montako kertaa sinä olet ollut psykiatrisella tai muulla vastaavalla osastolla hoidossa?
Kertokaa mielellänne kokemuksistanne. :)