keskiviikko 30. marraskuuta 2011

A little bit of everything



















Söin taas suklaalevyn ja oksensin sen jälkeen 12 kertaa. Viimeinen oksennus tuli sekä suun että nenän kautta, ja oli sen verran voimakas, että jäin tärisemään sen jälkeen. Siivosin sotkun. Onneksi opin pari viikkoa sitten oksentamaan vessanpönttöön. Bulimiani ensimmäiset pari kuukautta menivät oksennellessa lavuaareihin, roskiksiin ja yhteen kippoon. (Joo, tiedän, kuulostaa aika ällöltä.)

Nyt pyykit ovat koneessa peseytymässä. Pian pitää lähteä kaupungille asioimaan. Soskuunkin pitäisi ehtiä ennen klo 15. Sairaanhoitaja soitti tänään ja halusi, että tulen taas juttelemaan hänen kanssaan huomenna. Kyllä se minulle sopii. Hän taitaa olla vähän huolissaan minusta. Eilen kun ehdimme pääasiassa keskustelemaan vain niistä raha-asioista.

En ole nähnyt poikaystävääni kunnolla kuin viimeksi viime viikon torstaina tai perjantaina...

Haluaisin olla täydellinen, mutta tiedän, ettei se oikein ole mahdollista. Voin vain yrittää olla mahdollisimman hyvä minä. En voi olla sen enempää.

Mihin sinä oksennat?

Ei kommentteja: