Hei teille rakkaat lukijani!
Kiitoksia kommenteistanne. Arvostan niitä. Eikä teillä ole syytä huoleen. Pahoittelen, etten ole postaillut pitkään aikaan. Mutta siihen on hyvä syy... :) Ja kerron sen kohta.
Haluan kuitenkin selkeyttää sellaisen asian, että kirjoitin tuossa jonkin aikaa sitten, että olin tavannut erään miehen kun olin ulkona viettämässä iltaa, ja että meillä oli jotain säätöä. Nyt hän ei kuitenkaan ole enää mukana kuvioissa, joten voitte unohtaa hänet.
Mutta asiaan siis: Olen nimittäin alkanut taas seurustelemaan! Eikä tämä ole mitään satunnaista tapailua, vaan olen muuttanut yhteen poikaystäväni kanssa. Tapasimme ensimmäistä kertaa tammikuussa eräässä baarissa. Mutta HUOM. Kumpikaan meistä ei juo alkoholia, eli olimme ihan selvin päin myös tavatessamme. Seisoin muutaman tutun kanssa tanssialueen läheisyydessä ja katselin tanssijoita. Yht'äkkiä eräs nuori ulkomaalainen mies kääntyi ja katsoi minua. (Myöhemmin hän kertoi, että olin hymyillyt hänelle kauniisti, vaikken itse muista miltä näytin silloin). Muistan kuinka katseemme kohtasivat, ja hän rupesi juttelemaan kanssani. En oikein kuullut kaikkea mitä hän sanoi, sillä musiikki soi kovalla volyymillä ja oli muutakin melua. Tämä mies kuitenkin pyysi minua tanssimaan ja suostuin. Tanssimme jonkin aikaa, jonka jälkeen se muuttui ennemminkin halailuksi ja jossain vaiheessa rupesimme pussailemaan ja suutelemaan. Pari tuntia myöhemmin lähdimme pois baarista ja suuntasimme minun luokseni (asuin silloin ihan keskustassa). Juttelimme vähän ja sen jälkeen... voitte arvata mitä tapahtui. ;)
No, tulimme heti oikein hyvin juttuun ja päätimme ruveta seurustelemaan. Seuraavalla viikolla tapasimme pari kertaa, ja tasan viikko ensitapaamisestamme hän muutti minun luokseni asumaan. Tiedän, että oli hyvin aikaista muuttaa yhteen niin pian, mutta hänellä oli siihen erittäin hyvä syy, joten niin siinä sitten kävi. En ollut koskaan aikaisemmin asunut yhdessä kenenkään jätkän kanssa, joten tämä oli minulle vähän uutta. Meillä meni ihan mukavasti, ja oli kiva huomata, että hänkin tekee kotitöitä, kuten imuroi, tiskaa jne.
Pari viikkoa sitten muutin ensimmäiseen omaan omistusasuntoon. Poikaystäväni muutti tietysti minun mukanani sinne, eli nyt asumme virallisesti yhdessä. Suurimmaksi osaksi tämä on sujunut hyvin. Meillä on välilllä ollut erimielisyyksiä tai muuta vastaavaa, mutta mitään varsinaista riitaa ei onneksi ole tullut. Me olemme erilaisista kulttuureista, joten se tietysti vähän hankaloittaa asioita välillä ja joskus meidän voi olla vaikea ymmärtää toisiamme. Mutta onneksi olen syntymästäni asti elänyt muiden kulttuureiden ympäröimänä, joten olen avarakatseinen mitä tulee kulttuuriin, uskontoon, kieleen ja seksuaalisuuteen.
Me olemme jutelleet tulevaisuudesta ja mitä haluaisimme tehdä, mutta tietyistä syistä emme vielä voi edetä asian suhteen, koska ensiksi tiettyjen palikoiden täytyy loksahtaa paikoilleen. Olemme kuitenkin molemmat optimistisia, että kaikki toivon mukaan tulee sujumaan hyvin.
Olen niin "hulluna" tähän poikaystävääni, että kirjoitin piiitkän listan siitä, mistä pidän hänessä. Ja annoin sen listan hänelle, jotta hän voi aina tarvittaessa muistella miten paljon pidän hänestä. Se saattaa ehkä kuulostaa tyhmältä jonkun mielestä, mutta minusta se on hyvä rakkaudenosoitus. Jos itse saisin vastaavan listan joltain, olisin super iloinen!
Psyykkinen vointini on parantunut huomattavasti siitä lähtien kun rupesimme seurustelemaan. Sitä mieltä avohoitokontaktini ja lääkäri ovat. Ja olen itse samaa mieltä. Olen iloisempi ja tyytyväisempi kuin olen ollut pitkään aikaan! Kun meillä välillä tulee erimielisyyksiä poikaystäväni kanssa, minulle tulee edelleen sellainen tunne, että tekisi mieli viillellä tai ahmia ja oksentaa. Nykyään pystyn kuitenkin kontrolloimaan itseäni, etten mene satuttamaan itseäni, vaikka siltä tuntuisikin. Yleensä se paha olo kestää korkeintaan pari tuntia.
Eli siinä oli vähän minun kuulumisiani (jos jaksoitte lukea). :D
Mitä teille kuuluu?
Kiitoksia kommenteistanne. Arvostan niitä. Eikä teillä ole syytä huoleen. Pahoittelen, etten ole postaillut pitkään aikaan. Mutta siihen on hyvä syy... :) Ja kerron sen kohta.
Haluan kuitenkin selkeyttää sellaisen asian, että kirjoitin tuossa jonkin aikaa sitten, että olin tavannut erään miehen kun olin ulkona viettämässä iltaa, ja että meillä oli jotain säätöä. Nyt hän ei kuitenkaan ole enää mukana kuvioissa, joten voitte unohtaa hänet.
Mutta asiaan siis: Olen nimittäin alkanut taas seurustelemaan! Eikä tämä ole mitään satunnaista tapailua, vaan olen muuttanut yhteen poikaystäväni kanssa. Tapasimme ensimmäistä kertaa tammikuussa eräässä baarissa. Mutta HUOM. Kumpikaan meistä ei juo alkoholia, eli olimme ihan selvin päin myös tavatessamme. Seisoin muutaman tutun kanssa tanssialueen läheisyydessä ja katselin tanssijoita. Yht'äkkiä eräs nuori ulkomaalainen mies kääntyi ja katsoi minua. (Myöhemmin hän kertoi, että olin hymyillyt hänelle kauniisti, vaikken itse muista miltä näytin silloin). Muistan kuinka katseemme kohtasivat, ja hän rupesi juttelemaan kanssani. En oikein kuullut kaikkea mitä hän sanoi, sillä musiikki soi kovalla volyymillä ja oli muutakin melua. Tämä mies kuitenkin pyysi minua tanssimaan ja suostuin. Tanssimme jonkin aikaa, jonka jälkeen se muuttui ennemminkin halailuksi ja jossain vaiheessa rupesimme pussailemaan ja suutelemaan. Pari tuntia myöhemmin lähdimme pois baarista ja suuntasimme minun luokseni (asuin silloin ihan keskustassa). Juttelimme vähän ja sen jälkeen... voitte arvata mitä tapahtui. ;)
No, tulimme heti oikein hyvin juttuun ja päätimme ruveta seurustelemaan. Seuraavalla viikolla tapasimme pari kertaa, ja tasan viikko ensitapaamisestamme hän muutti minun luokseni asumaan. Tiedän, että oli hyvin aikaista muuttaa yhteen niin pian, mutta hänellä oli siihen erittäin hyvä syy, joten niin siinä sitten kävi. En ollut koskaan aikaisemmin asunut yhdessä kenenkään jätkän kanssa, joten tämä oli minulle vähän uutta. Meillä meni ihan mukavasti, ja oli kiva huomata, että hänkin tekee kotitöitä, kuten imuroi, tiskaa jne.
Pari viikkoa sitten muutin ensimmäiseen omaan omistusasuntoon. Poikaystäväni muutti tietysti minun mukanani sinne, eli nyt asumme virallisesti yhdessä. Suurimmaksi osaksi tämä on sujunut hyvin. Meillä on välilllä ollut erimielisyyksiä tai muuta vastaavaa, mutta mitään varsinaista riitaa ei onneksi ole tullut. Me olemme erilaisista kulttuureista, joten se tietysti vähän hankaloittaa asioita välillä ja joskus meidän voi olla vaikea ymmärtää toisiamme. Mutta onneksi olen syntymästäni asti elänyt muiden kulttuureiden ympäröimänä, joten olen avarakatseinen mitä tulee kulttuuriin, uskontoon, kieleen ja seksuaalisuuteen.
Olen niin "hulluna" tähän poikaystävääni, että kirjoitin piiitkän listan siitä, mistä pidän hänessä. Ja annoin sen listan hänelle, jotta hän voi aina tarvittaessa muistella miten paljon pidän hänestä. Se saattaa ehkä kuulostaa tyhmältä jonkun mielestä, mutta minusta se on hyvä rakkaudenosoitus. Jos itse saisin vastaavan listan joltain, olisin super iloinen!
Psyykkinen vointini on parantunut huomattavasti siitä lähtien kun rupesimme seurustelemaan. Sitä mieltä avohoitokontaktini ja lääkäri ovat. Ja olen itse samaa mieltä. Olen iloisempi ja tyytyväisempi kuin olen ollut pitkään aikaan! Kun meillä välillä tulee erimielisyyksiä poikaystäväni kanssa, minulle tulee edelleen sellainen tunne, että tekisi mieli viillellä tai ahmia ja oksentaa. Nykyään pystyn kuitenkin kontrolloimaan itseäni, etten mene satuttamaan itseäni, vaikka siltä tuntuisikin. Yleensä se paha olo kestää korkeintaan pari tuntia.
Eli siinä oli vähän minun kuulumisiani (jos jaksoitte lukea). :D
Mitä teille kuuluu?
6 kommenttia:
Ihana kuulla, että voit paremmin! :)
onnea!! :) ihana kuulla että menee hyvin ja että olet alkanut seurustelemaan ja voit paremmin <3
Ihanaa, että sulla menee paremmin
Ihanaa, että oot kunnossa! <3
<3
Ihanaa että olet kunnossa, päivittelethän tänne aina välillä? :))
Lähetä kommentti